Työllisyysalueet
TE-uudistuksen myötä keskeisenä työllisyysalue-mallin tavoitteena on ollut tuoda palvelut lähelle asiakkaita sekä yhdistää työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopalvelut yhtenäiseksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi.
Hakosalon toimiessa joka puolella Suomea yrityspalveluiden ja perustamisneuvonnan järjestelmäntoimittajana, palvelee se hyvin työllisyysalue-mallille asetettuja tavoitteita.
Lue lisää Hakosalon Yrityspulssista
Työllisyysalueet tarjoavat ekosysteemin alueellisen elinvoimaisuuden tueksi
Työllisyysalue ei ole vain hallinnollinen yksikkö, vaan se toimii alueellisen elinvoiman moottorina. Kun kuntien elinvoimapalvelut, maankäyttö, yrityspalvelut ja työllisyydenhoidon työkalut nähdään osana samaa kokonaisuutta, alueet pystyvät reagoimaa paikallisiin työmarkkinatarpeisiin entistä joustavammin ja nopeammin.
Yritysten näkökulmasta uudistus selkeyttää palvelukenttää, sillä pitkän aikavälin tavoitteena on ”yhden luukun periaate”, jossa yritys saa tarvitsemansa tuen rekrytointiin, osaamisen kehittämiseen ja kasvuun ilman tarpeetonta byrokratiaa.
Palveluita ei tarjota samasta organisaatiosta, vaan yrityksen tarpeisiin vastaa eri sidosryhmistä koostuva alueellinen kokonaisuus.
Saumaton yhteistyö yrityspalveluiden ytimessä
Yrityspalveluiden onnistuminen työllisyysalueella nojaa vahvaan ja monialaiseen yhteistyöhön eri toimijoiden välillä:
- Kunnat ja työllisyysalueet: Työllisyysasiantuntijat ja kunnan elinkeinotoimet tekevät tiivistä yhteistyötä tunnistaakseen paikallisten yritysten työvoima- ja kasvuhaasteet ajoissa.
- Oppilaitokset ja koulutuskuntayhtymät: Ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat avainasemassa täsmäkoulutusten sekä muunto- ja täydennyskoulutusten järjestämisessä, jotta työnhakijoiden osaaminen vastaa yritysten muuttuvia tarpeita.
- Kehittämisyhtiöt, uusyrityskeskukset ja yrittäjäjärjestöt: Alueelliset kehitysyhtiöt, Uusyrityskeskukset, Yrittäjät ja Kauppakamarit toimivat tärkeänä linkkinä yrityskentän ja julkisten palveluiden välillä, viestien yritysten arjen tarpeista päättäjille.
- Elinkeinoelämän järjestöt: Yrittäjäjärjestöt, Kauppakamari, EK, toimialajärjestöt
- Julkiset rahoittajat ja alueviranomaiset: Business Finland, Finnvera, elinvoimakeskukset, maahanmuuttopalvelut, pankit ja yksityiset rahoittajat
- Yksityiset valmennus- ja rekrytointipalvelut: Suorahaku- ja rekrytointipalvelut, muutosturvavalmennukset, johdon ja henkilöstön valmennus, kansainväliset rekrytointipalvelut
Yhteistyön keskeiset hyödyt yrityksille
- Osaavan työvoiman parempi saatavuus: Koulutus- ja työllisyyspalveluiden yhdistäminen mahdollistaa nopean reagoinnin rekrytointiongelmiin (esim. räätälöidyt RekryKoulutukset).
- Kokonaisvaltainen palvelu: Yritys voi samalla yhteydenotolla saada tukea niin toimitilojen etsintään, investointitukiin kuin uuden henkilöstön rekrytointiin ja perehdyttämiseen.
- Ennakointi ja sitoutuminen: Tiivis vuoropuhelu yritysten ja työllisyysalueen välillä auttaa ennakoimaan tulevia osaamistarpeita ja ehkäisemään kohtaanto-ongelmaa jo ennen sen syntymistä.
Katso myös:
Ota yhteyttä ja kysy lisää:
Siirry yhteydenottolomakkeelle
